17.9.2012 maanantai Paikka: Narinkkatori Aika: 10.00

Tehtäväksianto: Valmista Hätätila-aktio, jossa käytät suden, karhun tai perhosen ominaisuutta selviytyäksesi informaatiotulvasta (vaikuta, osallistu, uutiset, tilastot, tutkimukset, materiaali, aineisto, ota selvää...). Käytä aktiossasi toistoa, liikettä ja ääntä (kutsu).

Hätätila-aktio 1 Mikä on tärkeää?

Perhonen vetää puoleensa ihmisiä ja saa vastauksia kysymykseensä. Perhonen kohtaa ihmisen - ja koiran.

Hätätila-aktio 2 Vuokraa työtila

Tässä on tila, jonka itse itselleni loin. Tässä on tila ajatella, tehdä työtä. Saat sen käyttöösi ja voit luoda siitä omanlaisesi. Tässä on tila, jossa saan asiat tärkeysjärjestykseen.

Hätätila-aktio 3 Mikä uutinen oli sinulle tänään tärkeää?

Perhonen, auta minua löytämään se tärkein uutinen!

Hätätila-aktio 4 Missä on sinun reviirisi?

Älkää tulko tänne! Tässä on minun järjestykseni.

Tehtäväksiannon TAUSTAA:
Hätätila-aktion tehtäväksianto syntyi Kansalaistuolissa keräämästämme aineistosta. Kansalaistuoli kiertue oli toukokuussa Keski-Espoossa Järjestökadun Selvästi Kivaa! tapahtumassa, Suvelan perhepuistossa sekä Entressen kesäpihassa. Kansalaistuoli haastoi kansalaisia ja viranomaisia kysymyksillä, jotka koskivat Espoota alueena tai kotina.

Kirjasi Ursula

Äh. Tänään 12.9.2012  jo kertaalleen kirjoitettu katosi näppäinvirheen takia. Tekniikka on ihanaa, kunnes se katoaa. Mutta siis harjoitusten päätös oli parempi kuin aloitus. Penäsin tai toistelin tiimille, jotta pian pitäisi löytyä jokin ymmärrys ja mielellään yhteinen siitä, mistä osasista esityksellinen tutkielma koostuu. Heillä ei tuntunut olevan mitään sitä vastaan.

Tässä se on puristettuna kolmen vuoden työtä yhdeksi juurruttamiseen tarkoitetuksi esitykseksi:

Äänen avauksen elementit: blogi = käsiohjelma, live-lähetys = esteettinen katu ja rohkaisu käyttää ja kehittää omia osallistavia menetelmiä. Tämä yksinkertainen kaavio jotenkin tuli poistaneeksi asiantuntijuuden vaateen, joka esittäjään liitetään. Me olemme fasilitaattoreita, meillä on tarjota vaihtoehtoinen toimintamalli, mutta itse emme väitä esityksemme väittävän muuta kuin sitä, että livenä tapahtuvaa vuorovaikutusta pitää vahvistaa. Ja mitä edes live tarkoittaa? Eikö meillä olisi suomeksi siihen sanaa? Elävä vuorovaikutus? No mutta voihan sosiaalisen median keskustelu olla elävää sekin.  Kasvokkain tapahtuva vuorovaikutus? Liian kapulakielinen. Reaaliaikainenkaan ei käy. Samassa tilassa tapahtuvaa yhteistoimintaa - sitä me ajamme takaa...

(Yksilö x yksilö) + (yhteisö + kunta) = yhteiskunta?

Lähidemokratiaa livenä on luonnosteltu taas hahmolleen. Edellisen blogimerkinnän jälkeen työryhmä sai tehtäväksi tuottaa peruspalveluja. Siirryimme Big Societyyn, jossa kunta ja valtio olivat ulkoistaneet mm. opetuksen ja sosiaali- ja terveyspalvelut yksityisille.

Harjoituksissamme jokaiselle arvottiin peruspalvelu, jonka tuottamisesta piti tehdä tarjous yksityisyrittäjänä. Lisäkierroksia yritettiin puristaa arpomalla jokaiselle puolue, jolle omaa tarjousta oli lobattava. Esimerkiksi Riku Laakkosen tehtävänä oli tuottaa opetuspalvelut ja vakuuttaa liiketoimintaideallaan Perussuomalaiset. Tehtävää varten oli selvitettävä minkälaisia ideologisia rakennuspalikoita puolue tarjoaa esimerkiksi nettisivuillaan. Omaa palvelutuotantoideaa oli lobattava puolueen aatemaailmaa heijastellen.

Summasummarum: Työryhmä heittäytyi tehtävään antaumuksella kuten aina. Syntyi neljä lobbaussessiota, jotka hauskuuttivat osallistujia. Verrattuna aikaisempaan työskentelyyn tehtävä ei keksijänsä mielestä kuitenkaan tarjonnut kauheasti materiaalia esitykselliseen tulostukseen. Tämä kirjattakoon yhteisenä mielipiteenämme.

Hedelmällisempiä yhtälöitä maailmasta rakentui viime viikolla Malmilla, jossa tehtiin aluekehitystyötä korttipelin muodossa. Demokratiapelissä Pilvi Kallio jakoi meille korttipakan siten, että jokainen sai yhden maan (pata, hertta, risti tai ruutu) kaikki kortit. Saimme tunnin aikaa kulkea Malmilla kyselemässä ihmisiltä kehitysehdotuksia. "Mitä Malmilla pitäisi parantaa, mitä puuttuu, mihin pitäisi laittaa rahaa?" Näitä vastauksia sijoittelimme pelikortteihin yhdessä vastaajien kanssa. Tärkeimmäksi arvioidut asiat saivat tietysti kuvakortteja tai jopa ässän, jos sellainen sattui pakasta löytymään. Pelin kehittäjä P.K. oli nimittäin strategisesti hävittänyt joitain kortteja.

Kun kortit oli täytetty kehitysehdotuksilla, kokoonnuimme Ala-Malmin torille julkiseen turnaukseen. Pilvi juonsi peliä aseistautuneena mikrofonilla ja vahvistimella. Tämän jälkeen kokeilimme vielä sovellusta, jossa kierrätimme mikrofonia pelaajilla (kts. video).
http://www.youtube.com/watch?v=ZaX8SuHmahU&feature=BFa&list=HL1347273774

Ja miksi tämä tuntui paremmalta kuin aikaisempi Big Society - mielikuvitteluleikki? Tyhjentävää vastausta en osaa antaa. Tuntui kuitenkin hyvältä olla ulkoilmassa oikeasti ihmisten kanssa tekemisessä eikä harjoitustilassa kikkailemassa. Maailmalle altistuminen käyttöliittymänä korttipeli ja ihmisten jututtaminen pelin varjolla. Siinäpä tärkeimmät.

kirjasi Tihisen Jani